 |
| Meidän juna tuli. |
Lähdimme jäbän kanssa jo odotetulle reissulle Lappeenrantaan tiistaina 10.3
Tarkoituksemme oli lähteä junalla joka lähtisi Tikkurilasta 18.28 mutta toisin kävikin ja pääsimmekin lähtemään Tikkurilasta matkaan junalla joka lähti 20.28
Omaa tyhmyyttäni ''myöhästyttiin'' ekasta junasta.
Junamme lähti raiteelta 2 18.28 josta lähti myös 18.22 juna Poriin.
Oltiin oltu jo muutama minuutti laiturilla odottamassa junaa ja laiturin näyttö näytti vieläkin että seuraava juna 18.22 Poriin ja kohta juna saapuikin ja näyttö vieläkin näytti että juna olisi menossa Poriin mutta toisin kävikin.
Junan lähdetty kuuluu vierestömme kiroilua että siinä meni se minun junanu Joensuuhun.
Tässä vaiheessa tajusin että meidän seisoessa laiturilla tänä juna olikin se meidän juna joku juuri lähti jatkamaan matkaa kohti Joensuuta että ei siinä mitään eikun ostamaan uutta lippua!
Tästä oppineena luen tästä lähin aina mitä junan näytössä lukee.
Muutaman kirosanan jälkeen ajattelin että käydään katsomassa lähteekö vielä myöhempää junaa millä pääsisimme lähtemään matkaan vielä tänään ja lähtihän sieltä 2 tunnin päästä! Päätimme kuitekin ottaa tämän myöhästymisen positiivisesti vastaan vaikkakin 2 tuntia asemalla olemista vauhtihirmun kanssa voisi olla vähän liikaa.
Uuden lipun oston jälkeen suuntasimme kohti kauppaa ostamaan vähän herkullisempaa naposteltavaa ja pidimme ''piknikin''
Jäbä oli aivan innoissaan ensinnäkin siitä että siinä syödessä pystyi hyvin tutkailemaan alapuolellamme liikkuvia junia! Miten pieni voikaan olla niin niin onnellinen tästä.!? Törmäsimme myös iemuun ja mummiinkin.
Viimesen puolen tunnin aikana huomasi jäbästä että alkoi aika jo käymään hieman pitkäksi ja väsy alkoi painaa kun ei olisi enää jaksanut istua ja katsoa junie eikä kylläkään enää jaksettu juoksennella pitkin poikin.
Jäbän kanssa juna matka sujui hyvin! Vaunumme oli lähes tyhjänä niin jäbä pääsi testaamaan erijunan penkkejäja juoksemaan junan käytävää pitkin edes takaisin.
Lappeenrannassa olimme vasta ilta myöhällä 22.14 jossa ensimmäisen yön yövyimme isälläni eli ukkilassa. Juna asemalle meitä tuli vastaan isäni ja pikku veljeni. Jäbä ei ollut nähnyt ukkia sitten viime kesän ja kun huomasin isäni niin sanoin Leeville että katsos kuka tuolla on ja joukse sinne ja jäbä teki työtä käskettyä ja juoksi ukin luokse ja suoraan syliin.. Jäbä oli jo niin väsynyt matkalla isälleni niin hän nukahtikin hetkeksi jonka jälkeen virtaa taas riittikin.. Yö myöhään asti sai kuunnelle ''Ukkii, ukkii, ukkii..''
Seuraavana päivänä suuntasimme kohti keskustaa ja linnoitusta jossa asuu pappani ja hänen puolisonsa eli isoppalaan! Matkalla linnoitukseen haaveilin jo kesästä ja siitä että jäbä vähän kasvaa ja päästää kunnolla tutkimaan mitä kaikkea linnoituksesta löytyy ja kulkemaan pitkin valleja jotka ovat kovasti kiinnostaneen minua pikku tytöstä saakka ja siitä on jo aikaa vuosia kun olen viimeeksi ollut tutkimassa niitä.
Sieltä siskoni Lyyli ja hänen poikaystävänsä tulivat meitä hakemaan enoni perheen luo.
Jäbästä hyvin huomasi että oli loukkaantunut siskolleni siitä ettei häntä oltu hetkeen nähty. Tädille ei alkuu puhuttu eikä syliin menty vaan tyydyttiin mulkoilemaan.
Seuraavana päivänä kävimme vähän kiertelemässä kaupungilla kauppoja ja tietenkin pakko oli myös käydä kauppahallin viereisellä torilla syödässä mitäs muutakaan kun maailman parhaita täytettyjä kesämäen leipomon lihapiirakoita vetyjä kaikilla mausteilla ja jäbäkin tykkäsi älyttömästi ja vielä ennen enolleni paluutu pyysi saada lisää piiakkaa jota toki käytiin hakemassa lähimmästä kaupasta..
Illalla pääsimme kummatkin kokemaan jotain aivan huippua ja ennen näkemätöntä meinaan pääsimme enoni ja serkkuni kanssa katsomaan kisapuistoon mitäs muutakaan kun meidän poikia Saipa vs Blues jääkiekko matsia vaikkakin otettiin Bluesilta rajusti takkiin ja verkko pääsi heilumaan aivan liian monta kertaa omassa päädyssä mutta siltikin tämä oli meille aivan huippu kokemus!
Vaikkakaan en ole koskaan oikein paljoa välittänyt sm-liigasta on sydämmeni kuitenkin aina sykkinyt kelta-mustalle.
Jäbää ensi alkuu jännitti niin kovasti että meinas itkukin päästä ja varmastikkin kovalla soiva musiikkikin pelotti ja jännitti. Alku jännityksen jälkeen alkoi viihtymään pelissä ja jaksoi todella hyvin katsoa ja seurata peliä. Pelin katsomista häiritsi välillä cheerleading tytöt jotka heiluttivat hienoja kultaisia puuskiaan (Mitä ne nyt onkaan?)
Ensimmäisellä erätauolla oli kiva päästä könyymään pitkin rappusia ja käydä istumassa jokaisen rivin ekalla penkillä ja välillä piti myös huolehtia ettei seuralaisemme ollut vaan päässy karkaamaan.
Jos jäbältä kysyttäis taitaisi illan koho kohta olla kun hallissa raikasi tämän hetken lempi biisi jolloin jytääminen alkoi. :D
Viimesen päivän käytimme huilaamiseen ja vain olemiseen.
 |
| Äidin toista serkkua odottamassa |
Takasin tulo matkakin sujui jäbän kanssa rattoisasti junan leikki osiossa leikkien suht saman ikäisen tytön kanssa.
-Nanna-
