Pitkästä aikaa!

Meistä ei olekkaan pieneen toviin kuulunut mitään ja syynä on ollut yksinkertasesti se ettei ole ollut muka aikaa päivittää tänne kuulumisia vaikkakaan meillä ei ole ollut mitään erikoista häppeningii!

Mutta mitä meille tai oikeenstaan jäbälle kuuluu?

Leevi on alkanut aivan älyttömästi juttelemaan silleen että siitä ymmärtää lähes kaiken mitä toisella on sanottavaa.

Vauhti on vieläkin aivan päätä huimaavaa.. Koko ajan pitää olla juoksemassa paikasta toiseen älyttömällä kiireellä.

Koko aika pitää olla jonnekkin kiipeemässä ja vallottamassa milloin mitäkin paikkaa.

Uusin asia mistä meillä ollaan kamalan innoissaan on hyppeleminen. Jäbä on joku aika sitten oppinut hyppäämään tasajalkaa.. Välillä kiukusta meinaa kasvaa todella suuri jos kummatkin jalat eivät nousekkaan hypättäessä ilmaan.. Ensimmäisen kerran kun jäbä hyppäsi molemmilla jaloilla ilmaan onni oli suuri ja sen kyllä huomasi.

Täällä kuuluukin aika usein kysymys hyppääkö?

Jäbä tykkää kovasti käydä tarhassa.. Viime aikoina kun olemme astuneen ulko-ovesta ulos kauppaan, kaverille, ulkoilemaan tai mihin vaan jäbä on ollut ihan innoissaan että nyt mennää tarhaan, tarhaan ja tarhaan.. Mikä on kyllä hyvä asia että tarhassa viihtyy ja mielellään sinne myös menee ja jääkin.. Ei ole pitkään aikaan jäänyt tarhaan suru puserossa.

Meillä ollaan luovuttu tuttipullosta jo reilusti yli kuukaus sitten! WOOP WOOP!

Yht' äkki ei pullo vaan enää napannut mikä on ollu pieni ihme kun aikasemmin oltiin niin riippuvaisia moisesta kapistuksesta! Eräänä päivänä sitä ei vaan yksin kertaisesti halunnut vaikka aikasemmin ei oikeastaa muusta suostunut juomaan! (Minun kanssa ainakaan, isin kanssa kylläkin silloin tällöin) Mistä lie johtuu että yht äkkin pullosta tuli totaali nou nou! Eikä ole mitään väliä mistä kymmenestä erilaisesta nokkamukista/mukista juu!

Vihdoinkin saimme Leeville isojen poikien sänkyn ja sain sen kasattuakin sängyn sen jälkeen kun huone koki pienen uudistuksen mistä myöhemmin lisää.

Isojen poikien sänky ei ole ollut ollenkaan niin paha mitä pinnasänky oli!

Sinne käydään joka nukkumaankin illalla kunhan joku on vieressä istumassa/pötköttämässä!

Alkuun tuli pieni huuto kun luuli jäävänsä yksin pimeeseen huoneeseen mutta nykyään iltaisin kun kerrotaan että lähdetään nukkumaan omaan sänkyyn niin sinne reippaasti kiivetään.

Jossain vaiheessa yötä kyllä herätään ja kömmitään äidin viereen nukkumaan.

Paskana mutsina annan toisen tulla viereeni nukkukaan enkä pakota menemään takaisin omaan sänkyyn. Kaikki aikanaan! Ehkä!

Jäbä tykkää äitini koirasta Serasta aivan törkeän paljon niin meillä on ollu aina silloin tälläin Seva (Sera) hoidossakin.

Eräänä iltana olin tekemässä ruokaa jäbän leikkiessä olkkarissa alkaa yhtä-äkkiä kuulumaan karjuntaa ''SEVA TÄNNE, SEVA TÄNNE!'' ''Missä on seva?''

Siellä toisen seisoo pipari kädessä ja huutaa toista vaikka toinen ei ollut edes paikalla.. Piti laittaa äidille viestiä että täällä on tälläiset leikit menossa ja kohta tulikin puhelin soitto että tulkaa hakemaan toinen hoitoon!

Jäbä tykkää todella paljon leikkiä Seran kanssa.

Täällä olikin seuraavan viikon ajan taattua räkätystä tiedossa kun kaksi tolloa leikki keskenään.

Naurulla ei ollut rajaa kun toinen sai heitellä sydämmensä kyllyydestä toiselle sukkaa, leittaa ulkona lehtiä ja palloa toiselle ja parasta oli leikkiä yhdessä kura lätäköissä!

Ja vielä sana UHMA! Sitä on havaittavissa!

Mutta ei siitä enempää!

Päällisinpuolin meidän kuulumiset! <3

-Nanna-